lauantai 27. elokuuta 2011

Ilen juttuja

Ile Jokisen juttuja kuuntelee Radio Novassa ihan mielikseen, hän on Kimmo Vehviläisen lähdettyä ehdottomasti kanavan paras juontaja.

Silti ei tule enää ko. kanavaa paljon kuunneltua, joten minulta on mennyt ohi ohjelma, josta tämä pakinakokoelma Pyöräbongari ilmeisesti on saanut alkunsa. Ile kertoo lyhyitä juttuja ja ottaa kantaa maailman ilmiöihin. Ei kuitenkaan mitenkään raflaavasti tai kovin omintakeisesti, aika kilttejä ovat nämä jutut.

maanantai 15. elokuuta 2011

Paganini ja paholainen

Odotin paljon Lars Keplerin toiselta kirjalta Paganini ja paholainen, koska hänen ensimmäisensä, Hypnotisoija, oli tosi hyvä. Ehkä tuli odotettua liikoja, sillä vaikka tämä ihan luettava olikin, jotenkin jotain puuttui ja jotain oli liikaa. Kirja oli myös liian väkivaltainen minun makuuni, ruumiita syntyi tarpeettoman paljon ja raa'asti.

Ensin erillisiltä vaikuttavat kuolemantapaukset liittyvätkin yhteen ja johtavat lopulta kansainvälisen asekaupan sotkuihin, panokset ovat kirjaimellisesti suuret ja rikollisten toimintatavat sen mukaiset.

torstai 4. elokuuta 2011

Keikkapäiväkirja ja hyviä ajatuksia

Elonkerjuu-yhtyeen kitaristina tunnettu Simo Ralli (Kari Komsi) onnistuu myös vaihtaessaan kitaran kynään. Hänen kirjaansa Ralli radalla on koottu keikkapäiväkirjoja jotka on julkaistu yhtyeen sivuilla. Lisänä on hänen Ilkka- ja Kantri-lehdissä julkaistuja kolumnejaan.

Keikkapäiväkirjat toistavat yhtäjaksoisesti luettuna vähän itseään, mutta hauska teksti auttaa. Hyvin selväksi tulee, kuinka paljon porukka tuosta hommasta nautti. Ralli keskittyi maanviljelyyn touko- ja elokuussa, muu aika kului keikoilla ja levytysstudiossa. Tyhjiön täytyy olla melkoinen kun Tähkä teki lopettamispäätöksensä.

Parasta antia kirjassa ovat kolumnit, jotka terävästi kuvaavat mm. maanviljelyksen nykytilaa, Rallin mielestä se on tämän päivän Suomessa mahdotonta, hullun hommaa. Samoja mielipiteitä olen viime aikoina kuullut myös lähipiiristä.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Kunnon dekkareita

Camilla Läckbergin kirjat yllättivät iloisesti, ne olivat vielä selkeästi parempia kuin Jungstedin. Henkilöt ovat todellisen tuntuisia ja kerronta kaikin puolin hyvää. Ei kai sitä ehkä muuten jaksaisikaan lukea viittä peräkkäin
Kirjaston jonotustlistalla on kuudes, nimeltään Merenneito. Nämä luetut ovat Jääprinsessa, Saarnaaja, Kivenhakkaaja, Pahanilmanlintu ja Perillinen.