perjantai 31. elokuuta 2012

19 ja 135

Otsikossa ovat niiden kahden Aku Ankan taskukirjan numerot, jotka uhrautuivat  tähän projektiin.

Pohjana on sama lamppu kuin tässä, alkuaan beige varjostin on jostain vanhasta lampusta.

Poikkeuksena ensimmäiseen lampunjalkaan jouduin tähän käyttämään kaksi kirjaa, ja se aiheutti hieman päänvaivaa. Niiden kiinnittäminen toisiinsa tasaisesti ei aikonut onnistua, mutta eiköhän tuo kuitenkin kasassa pysy. En myöskään tehnyt keskelle alas koloa jalan leventymää varten, siksi jalka levenee alaspäin. Mutta sehän siis tietysti oli tarkoituskin!

Minulla oli yksi kirja kirjaston poistosta, ja kun huomasin tarvitsevani toisen, lähdin hakemaan kirpparilta (Noora mainitsi jotain addiktiosta kun lähdin sinne... outoa...). Kuvittelin että niitä saa sieltä ehkä 50 sentillä kappale. Yllättäen hinta olikin 2 € kappale, eli yli puolet uuden hinnasta. Sinänsä ihan ok, koska eiväthän nämä lukemisesta vanhene! Toisaalta harlekiinipokkareista pyydettiin se 50 senttiä, ja se taas on ehdottomasti ainakin 50 senttiä liikaa. Tajusin myös, että meillä on varastossa aarre, melkoinen määrä näitä pokkareita. Niitähän ei tähän tietenkään voinut käyttää, Noora kielsi jo vaikka en kysynytkään. Hän oppi lukemaan yhdestä Aku Ankan taskukirjasta, joten niillä on erityismerkitys.

torstai 30. elokuuta 2012

Virallisesti vanha?


"Tällaisen olen aina halunnut" on varmasti yleisin ainakin naisten käyttämä veruke itselleen heräteostoksille. Tässä tapauksessa se kyllä pitää ihan oikeasti paikkansa.

Olen jo muutaman vuoden aika ajoin selaillut netin osto- ja myyntipalstoja ja hakenut juuri tällaista minun mielestäni oikean mallista keinutuolia. Nämä alkavat kuitenkin olla jo arvossaan, joten ihan halvalla näitä ei ole ollut tarjolla.

Naapurikirppikseltä lähtiessä huomasin tämän tuolin pakettiautossa, josta alettiin tyhjentää tavaraa kirppikselle myyntiin. Muutaman neuvotteluvaiheen jälkeen tuoli lähti mukaan suoraan myyjältä tingittyyn hintaan.

Tuoli on matalampi kuin perinteinen "nakkilalainen" ja sen verran leveä, että minunkin kyynärpääni mahtuvat heiluttamaan puikkoja siinä istuessa. Se on koivua ja kuvioinnista voisi päätellä että ehkä ainakin osaksi jopa visakoivua. Värikin on kaunis ja mittasuhteet kaikin puolin sopivat.
Tarkemmin ajateltuna vanheneminen ei ole ollenkaan hassumpaa! laugh

tiistai 28. elokuuta 2012

Afrikankukkia

Nyt näyttää väistämättömältä, että jotakin on näistä afrikankukista minunkin alettava tekemään. Minkä tahansa käsityöaiheisen sivuston tai blogin avaankin, nämä suorastaan hyppivät silmille. Aivan ihana esimerkki oli Villavaaran blogissa, valtavan kaunis peite. 

Yksityiskohtainen ohje löytyy mm. Suuri Käsityö -sivulta.

Valoa alkavaan pimeyteen


28.8.2012
Valaisimen kuvaaminen on sitten vaikeaa, sitä ei saa näyttämään luonnollisen hyvältä valoilla eikä ilman.

Tämä hieno lamppu löytyi Facebookin myyntipalstalta ja sen sai lunastaa melkein naapurissa olevalta kirppikseltä huikeaan 10 euron hintaan. 

Yksi kuvuista on liimattu, mutta niin huoellisesti, että sen huomaaminen vaatii tarkkaa silmää.  Kysyin varakupua forssalaisesta osto- ja myyntiliikkeestä, josta sain aiemmin kuvun makuuhuoneen lamppuun, mutta tämä malli oli siellä aivan ennennäkemätön.

Alunperin ajattelin sijoittaa lampun olohuoneeseen keskelle, mutta tämä päätypaikka oli sille jotenkin edullisempi, tästä se näkyy myös keittiöön. 

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Churroja ja piimäkakkua

Jostain syystä minulle nykyään sunnuntaisin iskee joku kotoiluvimma, ja tänään sen tuloksena syntyi leivonnaisia.

Muutaman jakson Serranon perhettä katsottuani oli pakko etsiä resepti heidän aamiasruoalleen "Churros". Kuvaava suomalainen nimi on munkkitangot, resepti löytyi maku.fi-sivulta.

Synttärikakusta yli jäänyt kerma taas sai tehdä seuraa piimälle, ja siitähän syntyy piimäkakku.

maanantai 20. elokuuta 2012

Synkkää lähihistoriaa

Nicholas Gage (Nikola Gatzoyiannis) kertoo oman äitinsä Eleni Gatzoyiannisin tarinan kirjassa Eleni - Kreikkalainen äiti

Kreikan sisällisodan aikana vuonna 1948 Eleni teloitetaan kommunistisissien toimesta. Nikola oli tuolloin yhdeksänvuotias. Sodan loputtua Amerikkaan muuttanut poika ryhtyy toimittajaksi, tavoitteenaan saada selvitettyä mikä johti tuohon järkyttävään tapahtumaan. Hän ryhtyy lopulta päätoimisesti tutkimaan asiaa, tuloksena tämä kirja. Kirjaa varten hän haastatteli lukuisia ihmisiä, kaikki kerrotut tapahtumat perustuvat vähintään kahden henkilön kertomukseen.

Tälläkin hetkellä monessa maassa ympäri maailmaa tapahtuu  näitä samoja asioita - viattomat ihmiset kärsivät eniten kun maiden johtajuudesta taistellaan. Elenin ainoa "rikos" oli omien lastensa toimittaminen turvaan vallatusta kylästä. Itse hän ei päässyt mukaan, ja se koitui hänen kohtalokseen. Vaikka en itse ole tuona aikana vielä elänyt, tuntuu kuitenkin että siitä on kovin vähän aikaa. Eikä ihmiskunta ole sinä aikana ehtinyt oppia mitään.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Ihanat muumit


Tyttöjen kirjavarastosta löytyneet kaksi muumikirjaa olivat juuri sopivaa kesälukemista. Ihania tarinoita, jännitystä ja viisasta elämänfilosofiaa, kaikki hyvien kirjojen ainekset. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja ja muita kertomuksia sekä Taikatalvi.

      




Ja sitten varoittava esimerkki, kuinka EI kannata yrittää aloittaa tiukasti kerittyä puuvillalankakerää sisäpuolelta: 

tiistai 14. elokuuta 2012

Kesäkäsitöitä

Tämän kesän molemmat valmistuneet työt sattuvat olevan virkkaustöitä.

Heinäkuun alussa valmistui kalastajalangasta kappa keittiöön. Malli on alunperin Järvilän Railalta saatu, sittemmin äiti teki minulle samalla mallilla verhon. Tämä malli on puoli kuviota korkeampi.

Toista työtä aloitin juuri ennen festivaaleja. Pinkki väri tuli jostain mieleen "pakko saada". Lanka on Kauhavan Kangasaitan  Esiton virkkuulanka. Kuvio on vanhasta Kauneimmat käsityöt -lehdestä verhon kuvio, malli omasta päästä. Muuten olen kokeiluun tyytyväinen, mutta virkkauskäsialani on todella outo (tai harjaantumaton). Mitä tiheämpi kohta, sen leveämpi työ. Niinpä tässä juuri rinnan alla (muka kapeimmassa kohdassa, ent. vyötärö) sattuu olemaan työn tihein ja siis myös levein kohta, joka tekee vähän pussia. Mutta mitäpä pienistä!

Ja tämän ruusukuvan lisäsin pelkästä kuvan lisäämisen ilosta. Tosin kuvien hallinnointi ei vielä oikein toimi toivotulla tavalla. Uutuutena on toivottu usean kuvan haku kerralla; mutta testattuani sitä se toi yhden kuvan kolmesti ja jätti kolme muuta tuomatta. Samoin kuvakirjastosta on hävinnyt mahdollisuus poistaa sieltä kuvia. Pientä säätöä siis vielä kaivataan.

Kapan ohjepiirros, peräisin vanhasta lehdestä eikä kovin selvä, mutta saa riittävästi selvää. Klikkaamalla isommaksi.


sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kuvien palautusta

Nyt sitten viimein toimii Vuodatuksen kuvapalvelinkin ja edessä olisi melkoinen urakka, lähes kaikkien blogin kuvien palauttaminen. Vain muutama kuva vuodelta 2009 on säilynyt, kaikki muut ovat hävinneet. 

Vanhempia tekstejä katsoessa huomasin, että varsinkin julkaisuista, joissa on useampi kuva, ei välttämättä millään muista, mitkä kuvat siinä ovat alunperin olleet. Luulen kuitenkin, että suurimman osan saan palautettua oikeille paikoilleen, vaikka aikaa kyllä tulee kulumaan.

Etsin kojelaudasta toimintoa, jolla mahdollisesti voisi tehdä itselle varmuuskopion blogiin ladatusta aineistosta. Sellaista mahdollisuutta en kuitenkaan löytänyt. Olisiko aiheellista tehdä se mahdolliseksi, kun blogin ylläpitäjät näköjään voivat jättää varmuuskopiot ottamatta? Kyllä - olen katkera!