maanantai 24. kesäkuuta 2013

Pari ruotsalaista laatudekkaria


Camilla Läckberg: Enkelintekijä 
Henning Mankell: Haudattu 

Pitkän ja yksinäisen juhannuspäivän ratoksi tarvitsin jotain, joka pitäisi ajatukset kurissa ja saisi ajan kulumaan. Koska olin saanut varattua Camilla Läckbergin uusimman kirjastosta, valinta oli selvä. En oikeastaan halua edes yhtään moittia, mutta näitä Läckbergejä ei vain erota toisistaan, niin samanlainen juonenkulku niissä aina on. On takaumia kymmenien vuosien taakse, traagisia tapahtumia saarella, päähenkilöt tai heidän läheisensä joutuvat vaaraan jne. Tämäkin tarina oli hyvin taidokkaasti punottu, mutta juuri tuo samankaltaisuus aikaisempiin aiheutti lievän hohhoijaa-vaikutuksen. Noh, siitä huolimatta luin kirjan oikeastaan kahdella avauksella, mitä nyt yhdet pikku päikkärit välissä. Eli ei sentään huono!

Noora kysyi minulta kirjastosta viime viikolla, haluaisinko uuden Mankellin, vieläpä Wallander-tarinan. Halusin tietenkin, mutta sanoin, etteihän sellaista voi olla! Mutta olipa kuitenkin tämä pienoisromaani, jonka Mankell on kirjoittanut hollantilaiselle kauppaketjulle jaettavaksi ilmaiseksi dekkarin oston yhteydessä. Minulla on hämärä mielikuva, että olisin saanut juuri tuon ilmaiskirjan tilatessani aikoinaan hollanninkielisiä kirjoja bol.comista, ja olisin antanut kirjan sitten edelleen kiertoon kun hollantilainen kaveri tarvitsi matkalukemista kotimatkalle.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat ajallisesti ennen viimeistä Wallander-romaania ja ovat ihan aitoa Wallanderia, vain paljon lyhyempään puristettuna. Mukava lisä lyhyeen tarinaan oli Mankellin kirjoitus siitä, kuinka Kurt Wallander syntyi ja mitä Wallander-kirjat tekijälleen merkitsevät.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Poncho, josta tuli tyynynpäällinen

Viime kesänä ilmeisesti, kuten yleensä kesäisin (juuri tälläkin hetkellä) iski virkkausinnostus. Tähteeksi jääneet Luxus Cottonit alkoivat sitten muodostua ponchoksi. No, ponchoilla on kuitenkin kovin vähän käyttöä, ja taisi tulla mieleen joku mielenkiintoisempi käsityö, joten tämä jäi odottelemaan. Käärin sen paremman paikan puutteessa kirjaston työtuolin tyynyn  ympärille, ja siinä se kiltisti on odottanut koko talven.

Työstä puuttui muutama pala, ja tässä on nyt sitten kahdenkokoisia paloja, kun tein pari ensimmäistä liian pienellä koukulla. Myöhempää tarvetta silmälläpitäen kirjattakoon nyt tähän, että tälle langalle sopiva virkkuukoukku on nro 3. 

Vasemman alakulman kulmapala aiheutti ongelman, näin jopa unta sen ratkaisusta. En viitsinyt tehdä hankalasti puoliskaa neliötä, sen sijaan tein pari pienempää neliötä. Vähänhän tuo pussittaa, mutta eiköhän se siinä istuessa asetu. 

Vaihteeksi novelleja

Jhumpa Lahiri: Tuore Maa 

Nappasin kirjastosta tämän novellikokoelman sattumalta mukaan, ja kannattihan tuo lukea, ei siinä varsinaisesti mitään moitittavaa ole. Teksti on taidokasta ja miellyttävää lukea. Ei ole tekstin vika, että se pysyi minulle etäisenä ja neutraalina, ei koskettanut kuin joskus hyvin ohuesti. Lahiri on palkittu kirjailija, eikä varmasti syyttä, mutta koska henkilökohtainen anti oli melko pieni, jätän todennäköisesti hänen muut teoksensa lukematta.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Välillä valmistakin

Tuntuu että olen vääntänyt näitä kahta työtä loputtoman kauan. Varsinkin maton kohdalla se pitää paikkansa, koska olen tehnyt sen oikeastaan kolmeen kertaan. Ensin eri mallilla melkein valmiiksi kunnes kude loppui kesken. Sitten purkaaminen puoleen väliin koska siellä oli (ohjeessa ollut) virhe. Virkkaaminen uudelleen valmiiksi tiukempaan, jonka seurauksena keskelle jäi iso kohouma koska se oli löysempää käsialaa.  Vielä purkaminen kokonaan ja vihdoin valmiiksi!  Ohje on Kauhavan Kangasaitan Aura-matto, kude Lilli ontelokude, jota meni vähän vajaa 4 kg kun jätti toiseksi viimeisen kierroksen virkkaamatta, koukku nro 8.  Halkaisijaksi  tuli 127 cm.

Olisin halunnut tehdä maton tällä samalla kuviolla, mutta siitä siis ei kerta kaikkiaan tullut mitään ja parin kerran jälkeen teki mieli vaihtaa kuviota.

Pusero taas on omasta päästä kehitetty, tuon värisiä reiällisiä puseroita sattui silmään kaupoissa ja ihmisten päällä, muistin sitten että minulla on Luxus Cottonia tuota väriä. Mallineule on Dropsilta. Pääntie jäi turhan suureksi, pienensin sitä virkkaamalla ympäri *1 p 1 kjs*.

torstai 6. kesäkuuta 2013

"Sasha-kisha"



Noora vierasbloggerina täällä, demonstroimassa Bloggeria iPadilla. Kuvassa korillinen kissaa! 

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Elämä on...

David Foenkinos: Yhden elämän muistot 

En ole kovin paljon lukenut ranskalaisia kirjoja (paras poikkeus on Fred Vargas) ja minulla on ehkä vähän ennakkoluuloja niitä kohtaan. Valitettavasti tämä kirja ei varsinaisesti näitä ennakkoluuloja poistanut, vaikka ei huono ollutkaan. 


Kirja kertoo nuoren miehen elämästä, isovanhemmista, vanhemmista, avioliitosta, lapsesta, avioerosta. Tätähän se ihmisten elämä on. Kuitenkin, vaikka kirja on kirjoitettu minä-muodossa, kerronta jää jotenkin viileän ulkopuoliseksi. Tapahtuu asioita, vaikeita ja surullisiakin, mutta ne menevät ohi jälkeä jättämättä, unohtuvat - vaikka kyse on elämän muistoista. Päällimmäiseksi tunteeksi kirjan loputtua jäi alakulo ja haikeus - kun se elämä nyt vain on sitä.


(Fonttikokeilut jatkuvat: Candara)

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Uusi Love Story ja ongelmia virkkaustyön kanssa

John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe 

Sain tämän kirjan luettavaksi Nooralta. Kyseessä olikin nuortenkirja, ja lajityyppiin totuttelu vei hetken. Itse asiassa en ole tainnut koskaan oikein varsinaisesti nuortenkirjoja lukeakaan, maku on ollut aina vähän raskas. 

Tämä oli joka tapauksessa hyvä kirja kaiken ikäisille, jos nyt 'hyvä' on sana, jota voi käyttää kahden syöpää sairastavan nuoren suhteesta. No suhde on tietenkin aina hyvä asia, tässä kirjassa myös kovin kaunis, mutta olosuhteet eivät aina ole ihmisten puolella. Itkuhan tässäkin tuli, vaikka ehdoin tahdoin nyyhkyksi tätä tarinaa ei missään tapauksessa oltu tehty, päinvastoin, huumoria viljeltiin kiitettävästi.

Käsityörintamalta väliaikatietoja sen verran, että taistelen jälleen kerran virkatun maton ohjeen kanssa. Jo kerran aikaisemmin tekemäni matto jäi ensinnäkin yhtä kerrosta vaille, kun tällä kertaa ei riittänyt edes 4 kg kudetta. Sitten hermostuin krs:lla 12/22 olleeseen ohjeen virheeseen ja purkasin maton tänään siihen asti. Yritän nyt saada tolkkua ohjeesta aiemmin tekemäni onnistuneen maton kuvan avulla. Virheen korjaaminen tuskin auttaa kuteen riittävyyteen, mutta onpa yksi rassaava asia vähemmän, gggrrrr.........

(Fonttikokeilu jatkuu: Philosopher)