Sukujuhlat aloittaa Nesserin Barbarotti-sarjan, ja tekeekin lupaavan aloituksen. Uusi tuttavuus rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti eroaa edukseen jo melkein prototyypiksi muodostuneesta ahdistuneesta, keski-iän kriisistä ja ihmissuhdeongelmista kärsivästä dekkaripoliisista. Jossain määrin hänkin nämä ehdot täyttää, mutta ottaa elämän silti jotenkin kevyemmin, hauskemmin.
Itse tarina käynnistyy melko hitaasti, mutta jos ajattelee että ei luekaan dekkaria jossa pitäisi tapahtua koko ajan, vaan romaania, jossa kerrotaan eräästä perheestä ja sen jäsenten erikoisista suhteista keskenään, kirjasta nauttii toisella tavalla. Silti siinä vaiheessa kun ensin yksi ja vuorokauden kuluttua toinenkin perheen jäsenistä katoaa, siirrytään dekkarikerronnan puolelle. Ja se taas on Nesserin tapaan perikiemuraista. Seuraava Barbarotti on onneksi jo kotona odottamassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti