maanantai 25. syyskuuta 2017

Parasta mahdollista luettavaa

Carlos Ruiz Zafón: Henkien labyrintti

Tapaan joskus kirjoittaa muistiin mielestäni hienoja lauseita tai ajatuksia lukemistani kirjoista. Tämän kirjan kohdalla oli luovuttava ajatuksesta - eipä juuri kannata käsin kirjata muistiin koko 956 sivun teosta. Ruiz Zafónin kieli vain on niin hienoa, että sitä on maisteltava nautinnolla. Kun jäljellä oli parisataa sivua, pidin lukemisessa päivän tauon, sadan sivun kohdalla pari päivää - en yksinkertaisesti halunnut lopettaa tämän lukemista.

Samalla päättyi myös neliosainen Unohdettujen kirjojen hautausmaa -sarja. Sarja on siitä erikoinen, että osat voi lukea missä tahansa järjestyksessä. Tämä päätososa kuitenkin solmi aikaisemmissa osissa auki jääneet langanpäät yhteen. Tämä viimeinen osa oli mielestäni myös jännittävin kaikista.

Ihana kirja, ihana sarja!

Itselle muistiin sarjan osat:
Tuulen varjo
Enkelipeli
Taivasten vanki
Henkien labyrintti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti