lauantai 30. syyskuuta 2017

Rauhaa ja jännitystä

Kati Tervo: Iltalaulaja
Pierre Lemaitre: Silmukka

Olen lukenut jonkin verran Kati Tervon kolumneja mutta en pidempää tekstiä. Lyhyet tekstit olivat mielestäni hyviä, mutta tämä valitettavasti tökki koko ajan. Teksti muodostui niin lyhyistä lauseista, että ne muodostivat ikäänkuin ryteikön, johon lukija kompastui pääsemättä eteenpäin tai saamatta käsitystä kokonaisuudesta. Mielenkiintoista oli lukea taiteilijasta, joka on muuten jäänyt melko vieraaksi.

Lemaitren Silmukka oli taas hieman erilainen hänen muihin kirjoihinsa verrattuna, kirjailija hallitsee monta tyylilajia. Kirjassa oli koko ajan pahaa enteilevä tunnelma, vaikka paha tapahtui avoimesti heti alussa ja oli kerrottu jo takakannessa. Yllättävä ratkaisu oli kyllä yllättävä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti